Helsingin ainutlaatuinen lentoasema

Noin 10 kilometriä koilliseen Helsingin keskustasta sijaitsee Malmin lentoasema. Se on ollut puheenaiheena jatkuvasti koko 2000-luvun alun, kun kentän sulkemista ja vaihtoehtoja sille on selvitetty ja puitu julkisuudessa. Tässä jutussa käymme läpi tämän yhden Suomen tunnetuimman monumentin historiaa, merkitystä ja mitä sen tulevaisuudelta on odotettavissa.

Helsingin ensimmäinen lentokenttä

Malmin lentoaseman rakentaminen Tattarisuolle aloitettiin vuonna 1935 ja se valmistui vuotta myöhemmin ollen näin Helsingin ensimmäinen maalentoasema. Aiemmin Helsingin ilmaliikenne hoidettiin Katajanokan lentosataman kautta, jonka käyttö loppui Malmin lentokentän valmistumisen myötä. Kenttä on yksi ensimmäisistä kansainväliseksi lentoasemaksi suunnitelluista kentistä maailmassa, ja nykyään Malmin lentokenttä on yksi vanhimmista toimivista kentistä.

Jo muutaman vuoden kuluessa Malmilta lennettiin lähes kaikkiin suuriin suomalaisiin kaupunkeihin. Siviili-ilmailun katkaisi kuitenkin vuonna 1939 syttynyt talvisota, jonka vuoksi kenttä siirtyi vain sotilasilmailun käyttöön. Siviili-ilmailu pääsin palaamaan kentälle kuitenkin pian, koska jo jatkosodassa sieltä liikennöitiin jälleen. Helsinkiin tehdyistä raskaista pommituksista huolimatta Malmin lentoaseman rakennukset ja yleinen miljöö säilyivät poikkeuksellisen hyvin.

Tuusulan uusi kenttä syrjäyttää Malmin

Kaupallisen ilmailun vaatimusten kasvaessa Malmin kenttä jäi auttamatta pieneksi, ja pääkaupunkiseutua palvelemaan tarvittiin uusi, isompi kansainvälinen lentoasema. Vuonna 1952 Vantaan Tuusulaan valmistui Helsinki-Vantaan lentoasema, jonne Malmin liikenne siirtyi. Vanhalta ykköskentältä lennettiin sen jälkeen lähinnä seuramatkojen lentoja yleisilmailun lisäksi.

Nykyinen toiminta Malmilla

Malmin kenttä ei kuitenkaan jäänyt joutilaaksi, vaan se sai uuden, tärkeän roolin. Liikennelentojen loppumisen jälkeen Malmista kehittyi loistavan sijaintinsa ansiosta Suomen lentäjäkoulutuksen tärkein keskus. Se on suomalaisille lentoyhtiöille yhtä tärkeä, kuin kolikkopelit casinolle, varsinkin suurten ikäluokkien eläköityessä, jolloin lentäjien tarve kasvaa entisestään. Ammattilentäjien lisäksi kentällä koulutetaan myös paljon yksityislentäjiä.

Koulutustoiminnan lisäksi Malmilta käsin toimii paljon muuta kaupallista ilmailua, vaikka liikennelentoja ei enää olekaan. Näitä muita toimijoita ovat esimerkiksi pienlentokoneilla ja kuumailmapalloilla lennätyksiä tarjoavat yrittäjät, ilmailuvalokuvausyritykset sekä muut lentokonetta alustana hyödyntävät toimijat. Kentällä on myös erittäin vilkas harrastajayhteisö sekä normaalien pienkoneiden että ultrakevyiden koneiden osalta.

Malmin lentokenttä on myös helsinkiläinen turistinähtävyys. Kentällä on ainutlaatuista sotia edeltävää arkkitehtuuria sekä poikkeuksellinen mahdollisuus nähdä lähellä suurkaupungin keskustaa historiallisia, vanhoja, mutta silti lentäviä koneita vilkkaan modernin liikenteen joukossa. Kentän ikoninen pyöreä, valkoinen terminaalirakennus on suojeltu kohde ja yksi tunnetuimmista suomalaisista maamerkeistä maailmalla. Pyöreä terminaali on Dag Englundin ja Vera Rosendahlin käsialaa ja valmistui vuonna 1938, hieman kentän valmistumisen jälkeen.

Malmin kenttäalueen tulevaisuus

Huolimatta siitä, että legendaarinen pyöreä terminaalirakennus on suojeltu ja kansainvälisesti tunnustettu kohde, Malmin muu kenttäalue halutaan sulkea ja ottaa muuhun käyttöön Helsingin kaupungin toimesta. Kentälle on etsitty ja ehdotettu erilaisia korvaavia vaihtoehtoja, mutta varsinkin lentäjäkoulutuksen järjestäminen muualla on ilmennyt todella ongelmalliseksi. Kentän puolesta toimii aktiivinen harrastajaryhmä, jotka pyrkivät vaikuttamaan hallitukseen, jotta valtio ottaisi kenttäalueen hallintaansa ja takaisi kansallisestikin tärkeän lentäjäkoulutuksen jatkumisen kentällä.